NORJA
Norja on pitkä ja kapea Pohjois-Euroopan maa, jota muovaavat vuoret, metsät, vuonot ja laaja arktinen rannikko. Noin 5,5 miljoonan asukkaan alue on ollut tuhansien vuosien ajan monietninen ja monikielinen. Suomalais-ugrilaisilla kansoilla on ollut keskeinen rooli, mukaan lukien suomalaiset kaakossa ja pohjoisessa – kuten metsäsuomalaiset ja arktiset suomalaiset (kveenit) – muiden ryhmien, kuten saamelaisten, rinnalla.
Itä-Finnmarkissa, Norjan, Suomen ja Venäjän rajaseudulla, tämä ainutlaatuinen kulttuurien ja historioiden sekoitus näkyy kaikkialla. Neiden (Näätämö) sijaitsee vain noin 10 kilometrin päässä Suomesta ja lähellä Norjan Jäämerta, mikä korostaa alueen vahvoja rajat ylittäviä yhteyksiä.
Suomalais-ugrilaiset kansat Euroopan huipulla
Norjan koilliskulma, Itä-Finnmark, on vuosisatojen ajan ollut kansojen, kielten ja elinkeinojen kohtaamispaikka rajojen yli. Kauan ennen nykyisten kansallisvaltioiden syntyä skandinaaviset, karjalaiset, suomalaiset, saamelaiset ja kolttayhteisöt sopeutuivat vaativaan luontoon ja loivat yhteisöjä kalastuksen, pienviljelyn, poronhoidon ja kaupan varaan.
Suomalais-ugrilainen kulttuurinen läsnäolo on alueella yhä vahvasti juurtunut, erityisesti paikoissa kuten Kirkkoniemi, Vesisaari ja Pykeijä (norjaksi Kirkenes, Vadsø ja Bugøynes).
Yksi tämän perinnön omaleimaisimmista ilmentymistä löytyy Pykeijästä (Bugøynes), pienestä rannikkokylästä, jota kutsutaan usein nimellä Pikku-Suomi. Pykeijä on Norjassa ainutlaatuinen vahvan ja katkeamattoman suomalais- ja kveenikulttuurisen identiteettinsä vuoksi.
Sukupolvien ajan suomi oli täällä arjen valtakieli – sitä puhuttiin kotona, laulettiin lauluissa ja kannettiin suullisessa perinteessä pitkälle 1900-luvulle. Sulauttamispolitiikasta huolimatta paikalliset perheet säilyttivät kielensä ja tapansa
