Metrikaupalla kulttuuriperintöä
Joensuun museot, eli Joensuun taidemuseo ja Pohjois-Karjalan museo Hilma, järjesti 29.11. 2022 Etsivää ja osallisuutta kulttuuriperinnöstä -hankkeen päätöstilaisuuden.
Hankkeessa etsittiin erilaisia keinoja tukea Pohjois-Karjalan maakunnassa asuvien ihmisten mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti keskusteluun omasta kulttuuriperinnöstään. Käytännössä tämä tapahtui niin, että Joensuun museot ottivat yhteyttä Pohjois-Karjalan alueen yhteisöihin ja järjestivät niiden kautta erilaisia työpajoja ja keskustelutilaisuuksia. Yksittäisiä ihmisiä tavoitettiin yleisissä tapahtumissa, kuten museoiden ilmaispäivinä. Tilaisuuksissa keskusteltiin omasta kulttuuriperinnöstä, sen esille tuomisesta, säilyttämisestä, muutoksesta ja tulevaisuuden toiveista.
Hankkeen kaksi työntekijää tapasivat yli 1 400 pohjoiskarjalaista hankkeen toiminta-aikana, 1.4.–29.11.2022. Usein heillä oli mukanaan iso paperirulla, johon kirjattiin ylös tapaamisessa esille nousseita aiheita ja ajatuksia mitä pohjoiskarjalainen kulttuuriperintö on. Esille nousi muun muassa ruoka, erityisesti perinteiset herkut, kuten Karjalan paisti ja karjalanpiirakat sekä suvussa kulkevat reseptit ja niksit perinneherkkujen valmistamiseen. Luonto ja siellä liikkuminen koettiin vahvasti omaksi kulttuuriperinnöksi. Metsästys, kalastus, marjastus, sienestys ja retkeily mainittiin moneen kertaan. Lähellä olevat tärkeät asiat kuuluvat lasten kokemusmaailmaan. Lasten värikkäät piirrokset lempileluistaan, lemmikeistään ja perheenjäsenistään toivat iloa ja eloa tuloksiin.
Oikeastaan tämä läheisyyden periaate pätee kaikkiin ikäryhmiin. Oman kylän tai muun oman yhteisön tapahtumat ja toimintakulttuuri koettiin vaalimisen ja tallentamisen arvoisiksi asioiksi. Kaiken kaikkiaan rulliin talletettiin 67 metriä pohjoiskarjalaisten ajatuksia alueensa kulttuuriperinnöstä.
Joensuun laulujuhlat, kantele, kuorolaulu, nämä musiikkiin viittaavat sanat esiintyvät rullissa. Kulttuuriperinnöksi koetaan myös musiikilliset muotivirtaukset ja yksittäiset artistit. Yli 40 vuotta vanha Joensuun Ilosaarirock on monen joensuulaisen kulttuuriperintöä. Kertovatko sanat jotain Pohjois-Karjalan alueen tai Itä-Suomen ihmisten suhteesta musiikkiin? Ainakin nämä sanat kertovat sen, että musiikkiperinne tunnetaan omaksi ja läheiseksi ja koetaan vaalimisen arvoiseksi asiaksi. Musiikilla on oma sijansa kulttuuriperinnössä, ihan ruohonjuuritasolla.
Ja kun peilataan rullien muodostamaa sanapilveä, jossa esiintyvät vahvasti luonto, ruokaperinne, erilaiset lähitapahtumat, murre ja kotiseutu – saadaan kuva siitä, millaisessa kulttuurisessa mielenmaisemassa musiikki soi Pohjois-Karjalassa. Tämä mielenmaisema muuntuu koko ajan, mutta syvällä pohjavirrassa kulkee kotiseutu ja siihen kuuluvat asiat. Musiikki, vastausten perustella kansanmusiikista rockmusiikkiin, on osa tätä mielenmaisemaa. Vanha suomalainen käsitys Karjalasta runonlaulun ja kanteleen alueena elää selvästi edelleen pohjoiskarjalaisessa mielenmaisemassa.
Luonnollisesti tilaisuus lopetettiin Pohjois-Karjalan alueen musiikilliseen kulttuuriperintöön kuuluvaan kulmakiveen, joka kaikuu muun muassa koulujen kevätjuhlissa ja Suomen suven avauksessa. Tämä on maakuntamme laulu, Karjalalaisten laulu, joka kuuluu laulaa yhteislauluna, yleensä vielä viimeinen säkeistön seisten. Ainakin tämän tekstin kirjoittajalle tulee Karjalasten laulua laulaessa yhteenkuuluvuuden tunne muiden kanssalaulajien sekä sukupolvien ketjun kanssa.
Iiris Heino, Intendentti, Pohjois-Karjalan museo Hilma
A Length of Cultural Heritage
On the 29th of November 2022, the Joensuu Museums—Joensuu Art Museum Onni and the North Karelian Museum Hilma—arranged the closing ceremonies for the project ”Searching for and partaking in cultural heritage.”
The project sought to improve and support the means to let the people of North Karelia actively partake in the conversation about their own cultural heritage. In practice this involved the Joensuu Museums contacting the communities of North Karelia and organising a variety of workshops and seminars with their help. The topic was one’s own cultural heritage, how to display and preserve it, how it might change, and people’s hopes for its future. Other ways of involving locals included public events, such as free admission days at the museums.
The two project workers interviewed over 1400 North Karelian residents between 1.4.2022 and 29.11.2022. Often the pair carried a large paper scroll, in which they wrote down the thoughts and ideas of what North Karelian heritage is arising during their conversations with locals. Topics of note included food, particularly traditional dishes such as Karelian hot pot and Karelian pasties, as well as recipes and special customs for preparing these dishes passed down in families. Nature and spending time in it was another essential element: Hunting, fishing, collecting berries and mushrooms, and camping were mentioned often. The things children thought most important were often found close by, and the drawings of favourite toys, pets, and family members added a touch of joy and liveliness to the project results.
Upon closer inspection, valuing this sense of closeness applies to all age groups. Many considered the events and activities of one’s own village or other close community something worth preserving and recording. By the end of the project, the scrolls contained a total of 67 metres of musings on North Karelian heritage.
Joensuun laulujuhlat (”The Joensuu Festival of Song,” a former annual celebration), kantele, choir singing, and folk music were often mentioned in the scrolls, as were several modern artists, including those from outside the region and Finland altogether. Many citizens of Joensuu consider Ilosaarirock, a 40-year-old rock festival, an important part of their own and the city’s cultural identity. Looking at the scrolls, one would not be remiss to suggest the musical tradition of the region is broadly seen as another notable part of its heritage.
The scrolls also give an impression of the cultural state of mind of the people hearing and playing this music. Though societal values keep evolving and changing over time, the cultural bedrock for many people is still the place they consider home and the things found close to it, and music, from traditional folk to modern rock, remains a key element. The old Finnish notion of Karelia as the domain of sung poetry and the kantele is evidently in good health in the minds of the North Karelian people.
Fittingly, the ceremony ended with the cornerstone of local music culture: ”Karjalaisten laulu,” Song of the Karelians, intended to be sung by everyone attending and with the community standing for the final verse. Whenever it is sung, yours truly feels kinship with everyone singing it together and those who’ve sung it in generations past.
Iris Heino Curator North Karelia Museum Hilma